Matkailuautomyyjänpäiväkirja, osa 11 – Turvallisuus

Turvallisuus

Aihe mikä puhututtaa ja mietityttää, minne ikinä matkaakin, on turvallisuus. Oli kyseessä sitten seuramatka tai matkailuautolla matkustaminen niin tottakai jokainen haluaa matkastaan turvallisen. Matkalle lähdetään rentoutumaan ja olosuhteetkin pitää olla sen mukaiset. Autolla tai vaunulla matkustaessa pitää varmasti ottaa huomioon enemmän asioita kuin vaikka aurinkomatkoille lähtiessä. Siksi on hyvä miettiä asioita etukäteen ja ehkä ennen reissua miettiä mitä matkaltaan haluaa.

Ensinnäkin vakuutukset on hyvä olla kunnossa. Niin itseä varten kuin autoakin. Vakuutusyhtiöltä saa Green Cardin mikä pitää olla autossa mukana. Se on helppo tilata esimerkiksi vakuutusyhtiön omilta sivuilta. Jos auto on liisattu tai rahoituksella, niin vakuutusyhtiön kautta yleensä selviää ehdot mihin autolla saa matkustaa. Pääsääntöisesti kaikki Länsi-Euroopan maat kuuluu maihin joihin saa mennä. Henkilövakuutuksissa voi olla eroja ja ne on syytä selvittää ennen reissuun lähtöä. On myös paljon ihmisiä jotka reissaavat kevyemmillä vakuutuksilla. Oma filosofia on että on hyvä varautua asioihin, mutta ottaa matkustaminen myös seikkailun kannalta. Ihan kaikkeen ei voi varautua ja liika stressaaminen voi jopa pilata matkan. Vakuutukset ja sopiva varautuminen kuitenkin luo turvaa matkustamiseen.

Auton ikä määrittelee myös hieman sitä mitä vakuutusyhtiöt ovat valmiita korvaamaan vahingon sattuessa. Eurooppa on täynnä korjaamoita ja voit olla varma että apua saa aina, jos jotain tapahtuu auton kanssa. Fiat, Citroen, Renault, Ford, Volkswagen ja Mersu ovat isoja merkkejä. Matkustaessa näkee miten paljon kyseisiä merkkejä liikkuu teillä ja voi olla varma että niitä jossain huolletaan. Via Balticaa ajaessa pisti suorastaan silmään miten paljon Mersun vanhempia Sprintereitä tuli vastaan. Samoin Fiatin Ducato on valtamerkki pakujen suhteen, kun tullaan lännemmäksi. Ja hälytysneuvot tuntui olevan jokapuolella Ducaton korilla, vanhempaa ja uudempaa. Euroopassa on pienempiä korjaamoita joka puolella ja uskoisin että tietotaitoa myös vanhempien autojen korjaamiseen. Ihan liikaa ei siis kannata stressata auton toimivuutta. Vanhempaa kalustoa näkee paljonkin Euroopassa ja hyvin ne näyttävät liikkuvan.

No mihin sillä autolla tai vaunulla on sitten turvallista mennä? Ylivoimaisesti paras turvallisuustuote on omassa päässä oleva maalaisjärki. Jos jonkun paikan kokeee turvattomaksi, niin sinne ei yksinkertaisesti kannata mennä. Leirintäalueet on paikkoja missä voi olla aikalailla huoletta. Ne on yleensä vartioituja ja aidattuja alueita. Pienemmissä matkaparkeissa saattaa monesti olla kameravalvonta, mutta poikkeuksia on paljon. Kyllähän itseäkin jännitti ensimmäistä kertaa lähtiessä ulkomaille, että miten sitä kaikesta selviytyy. Pelkästään kaikki huollot ja niiden kanssa toimiminen, mutta myös isona asiana että mistä se turvallinen yöpymispaikka aina löytyy. Silloin jännitystä helpotti ajatus juuri leirintäalueista. Jos sopivaa paikkaa ei löydy, niiin leirintäalueita on Eurooppa pullollaan. Kannattaa vain selvittää että ne on auki, jos talviaikaan liikkuu. Samoin kannattaa ennen reissuun lähtöä selvittää kyseisen maan leiriytymispolitiikkaa. Talvisesonki on monessa maassa rennompaa, mutta esimerkiksi Itävalta ja Portugali on kohtuu tarkkoja missä autolla saa yöpyä. Loppujen lopuksi omassakin reissaamisessa kävi niin että parin ensimmäisen kuukauden jälkeen leirintäalueille ei tullut mentyä enää ollenkaan. Jännitys yöpymispaikoista hälveni pois ja kokemuksen kautta osasi suunnistaa turvallisiin paikkoihin.

Asiakkaiden kanssa on tullut myös juteltua aiheesta ja harva on loppujen lopuksi kohdannut reissuillaan turvattomuutta. Esimerkkinä asiakas joka oli 20 vuotta harrastanut karavaanielämää ja Suomi oli se paikka missä autoon oli murtauduttu. Eikä tarkoitus ole pelotella ketään, enemmänkin muistuttaa että omilla teoilla ja valppaudella voi vaikuttaa hyvinkin paljon asioihin. Se ei katso aikaa tai paikkaa jos joku ihminen on päättänyt ryhtyä epärehelliseksi. Oli kyseessä sitten henkilöauto, koti tai ihan vain kadulla kävely. Aina voi sattua jotain, jos ei pidä varansa. Moni meistä kuitenkin osaa valita sen valaistun jalkakäytävän pimeän kujan sijaan. Toki joukosta löytyy myös niitä jotka etsivät seikkailuja jokaiselta kujalta. Eikä sekään ole väärin, jokainen tyylillään.

Perusjuttuja autoa paikoittaessa on myös hyvä miettiä miltä auto näyttää ulkoapäin. Itse olen monesti ajatellut että käytetyssä ja vähän vanhemmassa autossa on oma huolettomuutensa. Ei tarvitse murehtia puskien läpi kulkiessa jokaista mahdollista oksaa. Eikä se ehkä se ole niin houkuttelevan näköinen muutenkaan. Kaupungissa kannattaa myös miettiä miltä auto näyttää sisältä. Onko ikkunaverhot kiinni, eikä penkeillä näy mitään houkuttelevaa. Aika perusjuttuja. Monessa autossa löytyy erilaisia piilolokeroita joihin voi jemmata tärkeämpiä tavaroita. Pieni kassakaappi on myös helppo asentaa vaikkapa kaapin perälle.

Turvavälineistä voisi kirjottaa vaikka kokonaisen jutun, mutta Google osaa kertoa niistä myös sujuvasti. Misevalla monessa autossa saattaa olla myös varusteena jo valmiiksi jotain turvallisuuteen liittyviä lisävarusteita. Esimerkiksi oven turvalukko on melko yleinen näky. Omasta autosta löytyy tarvittaessa liiketunnistin ja tärinätunnistin. Kenen tahansa on myös helppo hommata autoon vaikka ratti- tai poljinlukko. Tai erillinen varashälytin.

Oma kokemus puskaparkkeilusta on ollut hyvinkin turvallinen. Euroopassa ihmiset saattavat usein moikkailla kauempaa ja paikalliset ovat olleet ystävällisiä. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu vähän pidempi hajurako naapureihin, mutta eurooppalaisessa kulttuurissa autot saattaa olla  parkissa hyvinkin lähekkäin. On oltu sellaisessakin parkissa jossa juuri ja juuri sai oven auki. Tätäkin  kirjoittaessa saksalaisen retkeilyauton omistaja tuli kysymään voiko hän pysäköidä lähistölle yöksi. Ja jätti suomalaisittainkin reilun välimatkan. Sopu sijaa antaa ja matkailu avartaa, niinhän sitä sanotaan. Toisen matkailuauton lähellä olo voi myös tuoda molemmille turvaa.

Park4Night äppi on myös erittäin hyvä keino löytää turvallisia yöpymispaikkoja. Sinne saa jättää arvosteluita paikasta ja niitä lukemalla pääsee aika helposti kärryille minkälaisesta paikasta on kyse. Lissabonissa vieraillessa löytyi esimerkiksi palokunnan vierestä maksullinen parkki missä yöpyminen maksoi 2 euroa. Kaupungin läheltä löytyi pari leirintäaluettakin, mutta kun veri vetää puskiin, niin urbaaniparkkialue houkutteli enemmän. Yleisesti ottaen isommissa kaupungeissa parkkeearaminen ei ole suositeltavaa, mutta siinäkin kyseinen äppi on ollut suureksi avuksi. Berliinistä on myös vastaava kokemus. Isojen kaupunkien lähellä on myös usein leirintäalueita ja keskustaan kulkeminen onnistuu julkisilla liikennevälineillä.

Lopussa en voi liikaa korostaa omaa maalaisjärkeä ja käyttäytymistä. Se on kaiken aa ja oo. Ja koira on myös hyvä hälytin autossa. Aika monella karavaanarilla sellainen onkin.

 

Matkaterveisin,

Mirko Kekkonen