Pysähdys pyhien ajaksi.
Parin viikon pysähdys takana, Eleassa kissavahtina. Viime vuonna pyhät meni Espanjassa Esteponassa ja nyt päästiin levähtämään aika hulppeassa paikassa Kreikassa. Kissavahtina olo oli bongattu Facebookista ja käytiin moikkaamassa kissaa ja hänen palvelijoitaan ennakkoon vielä ennen paikkaan asettumista. Kumpikin osapuoli sai puolin ja toisin jonkinlaisen käsityksen mihin ollaan ryhtymässä. Yhteisymmärryksessä todettiin että ollaan kaikki suurinpiirtein täysjärkistä porukkaa. Uskoisin myös että meillä suomalaisilla on hyvä ja luotettava maine maailmalla. Eläinvahtina oloon löytyy omia äppejä ja vapaiden paikkojen perusteella vaikutti että palvelu on kohtuu suosittu. Meillä sattui todella hyvä kokemus ja mukava isäntäperhe. On hyvä kuitenkin muistaa että meistä on moneen junaan ja ottaa asioista selvää mahdollisimman paljon.
Viikon kohdalla tuli silti vähän jo olo että voisi lähteä tien päälle. Mutta auringon paistaessa terassille, toinenkin viikko meni mukavasti. Ylipäänsä aika meni nopeasti talolla. Läheinen Elean kaupunki oli melko pieni ja jotenkin tuntui että ei ole tarve lähteä sen enempää haahuilemaan minnekään. Joulu meni oikeastaan vain lepäillessä, välipäivät lepäillessä, ja uuden vuoden jälkeiset päivät lepäillessä. No tuli sitä vähän siivoiltua ja fixailtua autoa. Tehtyä keksejä, pullaa ja leipää. Iso keittiö houkutteli kokkailemaan. Loppiaisena päästiin myös kokemaan joulunajan huipentuma, Teofania. Ympäri Kreikkaa satamissa nuoret miehet ja naiset sukeltavat puista ristiä, jonka pappi heittää veden siunauksen jälkeen mereen. Loppiainen on myös Kreikassa yhteinäisyyden päivä. Perheet kokoontuvat seremonioihin, syömään juhla-aterioita ja miettimään mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Elean kokoinen pikku kaupunkikin heräsi selvästi eloon juhlan myötä. Ihan mielenkiintoinen päivä nähdä ja kokea Kreikassa.
Uudenvuoden päivänä käytiin myös syömässä yhteinen brunssi suomalaisten kanssa. He olivat löytäneet sopivan brunssipaikan vajaa tunnin ajomatkan päästä. Itsenäisyyspäivänä tuli todettua yhdessäolon olevan sen verran hauskaa, että päätettiin lähteä moikkaamaan heitä jälkiruoan kera. Oikeastaan ainut harmitus oli että piti tulla silloin talolle takaisin kissavahtiin. Mimosat olisi maistunut upeissa maisemissa.
Kissavahtina oleminen oli kiva kokemus ylipäänsä. Breikki reissusta, reissussa ollessa. Vaikka off-grid matkailu on juuri se kiinnostavin tapa matkustaa, niin on hyvä muistaa että on vaihtoehtoja. Jotkut matkustavat myös lemmikki- ja talovahtina ympäri maailmaa. Yleensä isäntä tarjoaa majoituksen ja itselle jää vastuulle lemmikin tai talon hoito. Aika win-win tilanne seikkailunhaluiselle. Ainakin meille jäi tunne että tällaista voisi kokeilla uudestaankin. Lähtiessäkin isäntäpari vielä huikkasi että pidetään yhteyksiä, jos tulee tarve toiselle keikalle.
Mahtavaa oli että löytyi mukava pariskunta ja kohtuu mukava katti mitä sai hoitaa. Kissa oli tosiaan 14 vuotias oman arvonsa tunteva herra. Ja kissat on kissoja. Nauttii läheisyydestä kun niin haluavat ja kuitenkin arvostavat omaa rauhaa. Positiivista oli myös että Sissi koira ja vahtikissa tulivat toimeen keskenään. Ei heistä nyt parhaita ystävyksiä tullut, mutta kulkivat sopivan hajuraon päässä toisistaan. Kissa teki kyllä heti ensimmäisenä päivänä selväksi kuka on talon kunkku.
Matka jatkuu Kreikassa kohti länttä. Kreikka on siinäkin mielessä mielenkiintoinen matkakohde autoilla, että se kostuu useasta niemestä. Sanotaan ikäänkuin Kreikan sormiksi. Sääennustuksia tutkailemalla voi katsoa miltä suunnalta tuulee tai sataa. Mennä sen mukaan missä on parhaimmat kelit ja valita parhaat paikat. Jos idän suunnalta tuulee, niin valitsee läntisen rannan. Tai jos läntisille sormille on luvattu sateita niin ottaa nokan kohti sisämaata tai itää. Kreikassa voisi viettää aikaa autoillen helposti puolisen vuotta. Ja siltikin jäisi varmasti kiinnostavia paikkoja näkemättä. Maa on niin iso ja paljon tutkittavaa. Ja upeita rantoja aivan loputtomiin. Nytkin tammikuulle on lupailtu sateita vähän sinne tänne rannikkoa, mutta taidetaan silti pysyä rannan tuntumassa. On siinä vaan oma tunnelma parkkeerata auto rannan läheisyyteen ja nukahtaa aaltojen kohinaan. Tai juoda aamukahvit hiekkarannalla. Lämmöt täällä huitelee 15 molemmin puolin.
Jonkinlaisia paluusuunnitelmiakin on jo tehty, mutta onhan tässä ainakin tammikuu aikaa hortoilla oman mielen mukaan. Täytyy vain toivoa paljon aurinkoa tai vähäisiä sateita. Se on varmaan loppujen lopuksi se lannistavin asia reissussa ja sitoo olemaan enemmän autossa. Vaikka kelit onkin yleensä vain pukeutumiskysymys, niin harva meistä nauttii sadekeleistä matkaillessa. Aurinkoa kohti siis.
Matkaterveisin,
Mirko Kekkonen