Vesi
Vesi vanhin voitehista. Vesi on elämän eliksiiri. Hyviä sanontoja. On sanomattakin selvää että vesi ja veden saanti on tärkeää matkailuautolla reissatessa. Vesitankin koko pitkälti määrittelee myös off-grid matkustamisessa aikaa, jonka tietyssä paikassa voi viettää. Toki tärkeitä elementtejä on ruoka, sähkön riittävyys ja wc:n tyhjennyskin, mutta ilman vettä ei ihminen pärjää. 
Meillä on retkeilyauto Ruurikissa 80 litran vesisäiliö ja kaksi 10 litran erillistä vesiastiaa. Isosta säiliöstä otamme talousveden ja erilliset astiat toimivat juomavettä varten. Erilliset pienet säiliöt on myös käteviä siinä mielessä että ne on helppo ottaa mukaan. Juomaveden täyttäminen on helppoa missä vain, kunhan löytää hyvää vettä.
Me suomalaiset olemme tottuneet hyvään veteen. Suorastaan loistavaan. En unohda koskaan sitä järkytystä mikä Sisiliassa oli kun maistoi paikallista vettä ensimmäistä kertaa. Ei siis ihme että monissa maissa käytetään pullotettuja vesiä. Sisiliassa kyllä vesijohtovettä joi, mutta suodatettuna. Mukana kulkeekin suodatinkannu, jolla Sisilian vedestäkin teki juomakelpoisampaa.
Eurooppaa kiertäessä on ollut silmiä avaavaa kokea erilaisia vesilaatuja. Ja pääsääntöisesti vesi on jokapuolella juomakelpoista. Pullotettuihin vesiin emme ole menneet. 
Noh, koska se on pulloissa. Ekologisuus painaa siinä kohtaa enemmän kuin omat makunystyrät. Sisilia siinäkin hyvänä esimerkkinä, käytettyjä pulloja oli teiden varsilla aivan käsittämättömiä määriä. Eikä pidä käsittää väärin, Sisilia oli kiinnostava maa, mutta roskan määrä jokapuolella oli käsittämätöntä. Sama koskee Etelä-Italiaa. Silmät avutuu matkaillessa turistialueiden ulkopuolella ja monesti roskaamisen huomaa eri tavalla teitä tutkiessa. Viime reissulla tunnissa sai kerättyä Portugalin rannalta kaksi täyttä kassillista muovijätettä. Muovikorkkeja löytyi myös häkellyttävä määrä. Todistaa sekin miksi ne on nykyään kiinni itse pullossa. Muutoin maa oli hyvinkin siisti ja kierrätys järjestetty esimerkillisesti. Mutta ehkä roskista ja kierrätyksestä myöhemmin vielä lisää. Tiedän myös useamman matkailuautolla tai -vaunulla kulkevan jotka siivoavat monesti pysähdyspaikkoja muidenkin jäljiltä.
Tällä reissulla vedensaannin suhteen ei ole ollut ongelmaa. Suomessa tankattiin kaikki täyteen ja Puolassa olikin seuraavan kerran täyttö. Puolassa löytyi vesipiste mistä saatiin eurolla tuo 100 litraa vettä kerralla. 
Vedestä maksaa ihan mielellään, varsinkin hyvästä sellaisesta. Vaikka Suomi on puhtaiden pohjavesien luvattu maa, niin oma kokemus on että Puolan vastaavia vesipisteitä ei juurikaan ole. Jostainhan sitä vettä aina saa kun käy kysymässä, mutta sinänsä mielenkiintosta että Suomesta moinen matkailuautojen huoltoverkosto puuttuu. Pääkaupunkiseutu varsinkin on kunnostautunut tässä. Romaniassa oli vähän vastaava pömpeli matkaparkkialueella pienemmässä koossa. Nyt talviaikaan vettä ei saanut, mutta sähkö oli ilmaista. Kuten koko matkaparkkikin. Ehkä Suomessa ei vain nähdä potentiaalia tällaisille 
paikoille. Kaiken pitäisi aina tuottaa jotenkin. Toki se on ymmärrettävää. Ja kyllä Suomessakin matkaparkkeja on, esimerkiksi toisella suurella kauppaketjulla löytyy huoltopaikkoja joiltain heidän aakkosilla merkityiltä liikenneasemiltaan. Euroopassa on myös kohtuu yleistä että kunta on rakennuttanat matkaparkin kaupungin läheisyyteen. Siitäkin Suomi voisi ottaa mallia. Pienellä markkinoinnilla kyseisen matkaparkin käyttäjät saataisiin vielä käyttämään kyseisen kaupungin palveluja ja kaikki voittaisivat. Kauppalaskutkin on helposti satasen korvilla, kun varastoja täydennetään.
Vesiparatiisi Bulgaria. Meillä oli Romanian puolella jo tiedossa että Bulgarian puolella vesihuolto toimii erityisen hyvin. Maassa on nimittäin yli 700 vesilähdettä. Paikalliset käyttävät myös lähteitä ja monissa paikoissa puhutaankin super vedestä. Se on ehkä vähän liioiteltua, mutta juomavetenä se ainakin toimi mainiosti. Vedenottopaikkoja on ripoteltu ympäri maata ja niissä on yleensä hana josta vesi juoksee kokoajan. Poistovesi kulkeutuu suoraan luontoon. Hanaan saa harvemmin letkua kiinni, että vedet voisi täyttää auton sivusta, mutta sitä varten erilliset vesisäiliöt toimi taas loistavasti. Muutoinkin reissussa on hyvä olla jonkinlainen erillinen astia millä voi tällaisissa tapauksissa täyttää auton vedet. Esimerkiksi kuuluisa kastelukannu. Vedet voi täyttää myös aina auton sisäpuolelta, vesitankin ison korkin kautta. Vesilähteen virtaus oli sen verran kova että tankit oli täynnä reilussa viidessä minuutissa. Nyt oli auto pakattuna super vedellä.
Näihin vesilähteisiin kuuluu myös Bulgarian kuumat lähteet. Suurinosa lähteistä on valjastettu
turistien käyttöön ja kylpylät käyttävät niitä omassa toiminnassaan. Vesivarannot eivät ole täysin rajattomat ja kylpylöiden vedenkäyttöä säädellään. Läheltä Rupiten kylää löytyy lähes luonnontilassa oleva kuumavesilähdealue. Paikalle on rakennettu muutama aita, tuolit ja jonkinlainen pumppu joka pumppaa vettä maanuumenista ylös. Alueelle oli tehty myös erilaisia altaita jonne vesi valui. Osassa vesi oli yli 70 asteista ja viimeisissä kädenlämpöistä. Tuntui kieltämättä aika mahtavalta mennä pitkän ajopäivän jälkeen kuumaan kylpyyn lillumaan. Vedessä on sen verran mineraaleja että loputtomiin siellä ei voi olla, vaan suositeltu kylpemisaika on 15-20 minuuttia. Mutta se teki tehtävänsä ja pulahduksen jälkeen oli hyvin rentounut olo. Suosittelen kokeilemaan, jos seikkailut suuntautuvat Rupiten lähelle. Nyt talvella oli myös hyvin tilaa parkeerata läheiselle niittyparkkikselle.
Bulgariaa jäi suorastaan ikävä, juurikin tuon vedensaannin helppouden takia. Mutta Kreikkaan päästyämme ensimmäisellä pysähdyspaikalla oli vedentäyttö mahdollisuus. Ja jos tulkitsin oikein, niin Kreikassakin vedentäyttöpaikkoja riittää. Kirjoittamaton sääntö on maistaa vettä ensin, ennenkuin alkaa täyttämään sillä mitään tankkeja. Kun haju ja maku on hyvä, niin tankit vain täyteen. Eiköhän täällä Kreikassakin siis viihdytä. 
Etelä-Bulgariassa sai aamupalan nauttia jo t-paidassa ja näyttäisi että Kreikassakin lämpöä riittäsi. Kummasti se vaan vaikuttaa mieleen kun ilma on lämmin ja aurinko paistaa.
Jos elämässä on mahdollisuus ottaa irtiotto tai tehdä etätöitä, niin ei voi muutakuin suositella niin tekemään. Matkailuauto tai -vaunu alle ja reissuun. Kokemaan ja näkemään maailmaa. Elämä on liian lyhyt jättää kokematta asioita vain siksi että ei uskalla, ei viitsi, on liian kiire tai kyllä mä sitten joskus. No koska sitten jos ei nyt? Suunnittelu alkaa avaamalla Misevan sivut.
Matkaterkuin,
Mirko Kekkonen