Budjetti
Jonkinlainen matkabudjetti on hyvä reissussa olla. Ellei taskunpohjat ole ihan pohjattomat. Meillä kuukausibudjetti on 1500 euroa.Jos päästään alle sen, niin hyvä ja jos menee vähän yli, niin se ei maailmaa kaada. Edellinen reissu opetti, että mitä vähemmän liikkuu, sen vähemmän rahaa kuluu. Portugali oli viime vuonna edullinen lomakohde juuri sen takia. Ehkä siksi siellä viihdyttiinkin kokonainen kuukausi, eikä maltettu lähteä pois. Maa on verrattain pieni ja välimatkat lyhyitä. Ylivoimaisesti suurin kulu on siis diesel. Rahaa säästyy aina kun ollaan paikoillaan. Tällä reissulla dieslin litrahinta on vaihdellut Bulgarian reilusta 1,2 eurosta Puolan 1,6 euroon. Kalleimmillaan polttoaine on yleensä moottoritien varrella ja siksi onkin hyvä miettiä missä tankkinsa täyttää. Samoin polttoaineen hintoja on hyvä vertailla kun siirtyy maasta toiseen. Romanian rajaa ylittäessä katsottiin että Bulgariassa diesel on edullisempaa ja tankki kannattaa täyttää siellä. Yleensä myös matkan ensimmäinen ja viimeinen kuukausi on polttoaineen takia ne tyyriimmät kuukaudet. Ainakin jos haluaa ajaa kiireellä lämpöön ja viime tipassa tulla sieltä pois.
Toinen suuri kuluerä on ruoka. Nyt marraskuussa tuli
täytettyä ruokakaapit, joten luonnollisesti kulutkin nousi. Joulu on myös aikaa kun tulee ostettua ns. ylimääräistä. Pienimmillään kuukausi on menty reilulla sadalla eurolla, kun syötiin varastoja pois. Nyt tähdättiin Romaniaan isoimmat ruokaostokset ja kärryn hinnaksi tuli reilu 60 euroa. Toki ostoskorin hinta riippuu täysin siitä mitä sinne laittaa. Ja myös missä kaupoissa käy. Portugalissa törmättiin entisen Stockan Herkun veroiseen kauppaan ja hinnatkin oli sen mukaisia. Mukaan ei tarttunut ihan kauheasti leivoksia enempää. Nopealla Googlauksella huomattiin että vieressä on Aldi ja tunnetusti se on edullinen kauppa. Satunnaisia ruokakuluja on reissussa myös hedelmät tai vihannekset, joita voi monessa maassa ostaa teiden varsilta kojuilta. Pienet kauppa-autot ei ole myöskään harvinaisuus. Sisilian leirintäalueella kävi päivittäin leipäauto ja vihannesauto, sekä kerran viikossa juustoauto. Vihannesautosta sai myös hedelmiä, oliiviöljyä ja viiniä. Yleensä paikallisia tuotteita. Nyt Kreikassa hylätyllä rannalla kuului tuttua auton tööttäilyä ja niinpä vain täälläkin on oma kauppa-auto. Auton takaa löytyi niin leipomotuotteita, suklaata, olutta tai paikallista hunajaa. Hinnat on näissä monesti 
hieman korkeammat, mutta jos paikallisia tuotteita saa suoraan kotiovelle tuotuna, niin ihan mielellään niistä maksaa. Ja vaikka ranta on hylätty, niin paikalla oli reilu parikymmentä autoa leiriytyneenä. Hyvä paikka tehdä businestä.
Kolmas kulu vaihtelee. Jos matkaa tehdään myös laivalla, niin monesti se näkyy budjetissa. Joku voisi kysyä myös, miksi kulkea laivalla kun on auto? Autossa on kuluvia osia, sekä ne dieselmaksut. Laivamatkat tarjoavat yleensä myös tauon ajamisesta ja saattaa olla ihan fiksu tapa taittaa matkaa. Euroopassa laivaliikennettä on melkoisen paljon, joten reittejä löytyy jos jonkinlaista.
Tiemaksut nousevat helposti myös isoksi kuluksi. Viime reissua varten hommattiin auton tuulilasiin kiinnitettävä Fullin sensori, jolla tietullit sai maksettua kerran kuussa omalta tililtä. Kieltämättä laite oli kätevä. Sillä ohitettiin aika monet jonot esimerkiksi Ranskan tietulleissa. Vinkkinä kannattaa kuitenkin katsoa että Fullin kanssa kaikki on kunnossa. Koska jos sensori ei toimi, eikä se osaa ottaa tililtä suoraan rahaa, niin sakkomaksut voi nousta korkeiksi. Yksi vaihtoehto on myös käyttää pienempiä teitä välttääkeen tiemaksut. Näin välillä tehtiinkin, mutta jossain vaiheessa sadan metrin välein tulevat liikenneympyrät alkoi kyllästyttää ja mottoriteitä pitkin pääsee monesti vaivattomammin perille. Ehkä siitä voi silloin hieman maksaakin. Tällä reissulla tiemaksuja oli vinjetin muodossa Puolassa, Unkarissa, Slovakiassa, Romaniassa ja Bulgariassa. Vinjetti oikeuttaa käyttämään maan tieverkostoa aikaperusteisesti. Hinnat vaihtelee vajaasta kymmenestä eurosta vajaaseen kahteenkymmeneen. Riippuen myös ajasta, miten pitkään maassa aikoo ajella. Vinjettejä varten löytyy suoraan äppi eTOLLs EU, jolla maksut hoituu näppärästi. Yleensä vinjetit voi ostaa myös netin kautta. Vinjettien lisäksi maassa voi olla erikseen yksityisiä teitä ja tullimaksuja. Kreikassa vinjettiä ei tarvinut maksaa, mutta tietulleja on kohtuu tiheään. Hyvä puoli maksuissa yleensä on, että tiet ovat hyvässä kunnossa ja moottoriteillä on levähdyspaikkoja. Romaniassa tuli todettua myös että pienemmät tiet saattaa olla huonossa kunnossa. Sama koskee osaa Italiaa. Tiemaksut maksavat nopeasti itsensä takaisin jos iskareita ei tarvitse vaihtaa heti Suomeen tultua.
Off-grid matkailussa leirintäaluemaksut on harvinaisia, mutta ei tavattomia. Joskus voi olla helpompi mennä hyvälle leirintäalueelle, kuin jäädä huonoon parkkiin. Leirintäalueilla on kuitenkin juuri niitä palveluita joita matkailuautoilijat tarvitsee. Silloin kannattaa ottaa tankit täyteen vettä, tyhjentää vessa ja pestä pyykit. Kaikki mitä rahalla saa, yleensä maksuihin kuuluu peruspalvelut mutta pyykkääminen maksaa. Kokemus on kuitenkin osoittanut että ilman leirintäalueen mukavuuksia pärjää. Siksi auto päätyykin yleensä puskaan. Akut latautuu ajaessa, sekä aurinkopaneeleilla. Vettä saa erillisistä vesipisteistä. WC:n tyhjennyspaikkoja löytyy Park4Night äpillä. Ja pyykit voi pestä pesulassa.
Ravintolakuluja tulee harvemmin meidän budjettiin. Enemmänkin kahvila tai pullakuluja. Mukana kulkee kuitenkin se oma keittiö ja sillä onnistuu monenlainen ruoanlaitto. Vaikka monessa maassa ravintolat on huomattavasti Suomen hintoja edullisemmat, niin tässä autossa tykätään kokkailla itse. Tällä reissulla on mukana myös oma pizzauuni.
Kaasu on yksi olennainen kulu myös tienpäällä. Hella, jääkaappi ja lämmitin toimii kaasulla. Mutta kuluna se on pieni. Reissussa kaasuun on mennyt yleensä 20-40 euroa kuussa. Eniten kaasua vie lämmitys, jos sitä joutuu käyttämään niin kulutkin nousee. Nyt marraskuussa kaasun kulu oli 30,40€ ja lämmitin oli päällä 13 iltaa sekä yötä. Kaasun hinta euroopassa vaihtelee 0,5€- 1€/ kg. Eli se on halvempaa kuin Suomessa. Kaasua varten täytyy olla kuitenkin kiinteä kaasusäiliö ylitäyttösuojalla, jota voi tankata polttoaineasemilla. Sen asennuttaminen oli helppo toiminpide. Esimerkiksi Suomen Vaunuosa Oy tekee kiinteiden kaasusäiliöiden asennuksia. Jos autoa ostaessa sellaisen kokisi tarpeelliseksi, niin Misevan kautta tämä onnistuu. Ja joskus meillä saattaa olla myynnissä autoja joihin sellainen on jo valmiiksi asennettu. Irtonaisia kaasupulloja on ennen saanut täytettyä Euroopassa polttoaineasemilla. Tämä on nykyään kiellettyä ja oman turvallisuuden takia sitä kannattaa noudattaa. Jotkut asemat saattavat tehdä sitä edelleen, mutta eräällä espanjalaisella polttoaineasemaketjulla pullo räjähti ja ihmiset heräsivät siihen ettei se ole oikeasti turvallista. Monessa Euroopan maassa saattaa saada sakkoja, jos moisesta toimenpiteestä jää kiinni. Ja jos autossa on diesel-lämmitin, induktioliesi ja kompressorijääkaappi, niin silloin kaasuasioita ei tarvitse miettiä. Silloin autossa on hyvä olla reilusti hupiakkukapasiteettia ja hyvät aurinkopaneelit. Energian kulutus on tietyllä tavalla aina matkailuautoilussa vakio. Hyvä lämmitin tai jääkaappi on sellainen mikä toimii. Polttoaineella ei ole niinkään väliä. Kiinteä kaasusäiliö on osoittautunut tässä autossa käteväksi. Polttoaineasemilla sen täyttöön saa aina apua tarvittaessa.
Matkaa on siis tehty marraskuussa 17 päivää. Pari poikkeusta kuluissa on. Mukana ei ole 
tallivuokraa tai vakuutuksia. Kuluina nuo pomppaisivat top kolmoseen, mutta on jätetty pois tästä selkeyden takia. Jokaisella nuo kulut kuitenkin vaihtelevat ja ovat pitkälti myös henkilökohtaisia. Asumisen kuluja ei myöskään ole, koska koti kulkee mukana. Budjetissa on myös esimerkiksi Netflix ja Spotify. Tarkoitus on merkata kaikki mahdollisimman realistisesti. Ensimmäisen kuukauden kulut olikin kohtuu korkeat juuri pitkän ajamisen ja varastojen täydentämisen takia. Päästiin silti alle budjetin, autossa on täysi tankki dieseliä, kaasua ja ruokakaapit notkuu syötävää. Viihdymme näillä eväillä puskissa vielä pitkään.
Matkaterveisin,
Mirko Kekkonen